måndag 22 juli 2013

Puheenvuorojani Murha.infossa

Blogiani luetaan niin vähän, että en tuo sinne keskustelua. Tässä viimeisiä puheenvuorojani Murha.infossa.


Ongelmana on siis, että näitä lasten videoita ei ole kukaan keskustelijoista nähnyt. Minä olen katsonut kaikki videot jotka koskivat Ulvilan surmaa hovioikeuden vapauttavaan päätökseen saakka. Niissä eivät lapset saa puhua kuin siteeksi, suosituin ilmaisu on yyy.., en muista jne. Poliisi ja psykologi puhuvat kilpaa. Amandaa itketetään jatkuvasti, hän kaipaa syvästi isäänsä.
Ei ole mitään syytä olettaa, että lsh-videot olisi laadittu toisin.

LSH-videot on asetettava siihen tilanteeseen, jossa ne syntyivät, elo-syyskuussa 2011. Äiti oli vapaana 19/09 saakka ja hän vaati lapsia hoitoonsa. Lapsista ainakin yksi, ehkä kolmekin oli kuitenkin jo ehtinyt kertomaan syyttäjälle, että äiti on isän murhaaja. 

Olen kirjoittanut tästä monta kertaa, mutta keskustelussa ei pohdita lsh-jutun motiivia. Tällaiset syytökset ovat hyvin tavallisia silloin kun riidellään avioeron jälkeisestä lasten huollosta. Nyt on kysymys Auerin lasten huollosta, jonka lsh-syytökset ratkaisevat.

Myöskin väitetyillä rikoksilla pitää aina olla motiivi. Nyt ei mainita Kukan ja Annelin motiiveja, jos se ei sitten ole, että he ovat seonneet saatanan palvontaan ja ryhtyneet paholaisen käskystä hirmutöihin.

-----
Tässä ollaan palaamassa siihen puolustuksen menettelyyn, joka johti langettavaan tuomioon sekä käräjä- että hovioikeudessa, nimittäin tilastolliseen vertailuun. Ei lsh-rikoksia voida todistaa lasten iholta löydettyjen arpien lukumäärän perusteella vaan, jos nämä arvet vahvistavat lasten väitteet siitä kuinka rikokset on tehty.

Hovioikeus ei lainkaan kerro kuinka esimerkiksi 105 viillon arpea yhdessä lapsessa liittyy lsh-rikokseen. Ainoa tieto, joka selostuksesta selviää on, että Amandasta ei rikoksen merkkejä löydy
-------

Syyttäjän korkeimmalle oikeudelle toimittamasta materiaalista on 400 sivua julkistettu. Kävin ne heti lävitse eikä sieltä löytynyt muuta kuin ne salaiset lasten todistukset. Näistä on sitten syyttäjä pyytänyt lausuntoja. Lopputulokseksi jää, että syyttäjällä ei ole muuta kuin pienten lasten äitiään syyttävät todistukset. Todistaja Amanda kumoaa ne oikeuden istunnossa, mutta jo antamillaan videohaastatteluilla. Tässä Amanda on aivan omaa luokkaansa, koska hän osallistui tapahtumiin kun isä murhattiin.

Uuteen aineistoon sisältyy myös muutama todistaja, jotka ovat sopeutuneet siihen tilanteeseen, että Annelia syytetään uudelleen miehensä murhasta. Todistajat sanovat, että olin murhaan jälkeen Annelin puolella, mutta sitten kun lehdet kirjoittivat… Toinen todistaja korjaa tietoa siitä koska valot sammuivat murhakodissa.

Hyvin kepein eväin syyttäjä lähtee uudelle kierrokselle. Annelin kannalta tämä on yhdentekevää kun hän on joutunut oikeusmurhan uhriksi saa istua vankilassa salaisten todistusten perusteella. Jos syyttäjä onnistuu salaamaan oikeuskäynnin murhasta, ei se vakuuta, epäilyt lsh-tuomiosta nousevat siitä kun kaikki on salaista

Aivan toinen asia on se hirvittävä Annelin parjaus, jota on nyt harrastettu jo kuuden vuoden ajan, eikä vähiten täällä. Hän pitääkin vankilaa nyt turvallisena paikkana.

------

Ei hovioikeuden vapauttavan tuomion lainvoimaisuutta päästy koskaan tarkastamaan kun Turun käräjäoikeus pidätti Annelin hänen omien lastensa todistusten perusteella - hyväksikäytöstä. Näiden todistusten sisältöä ei ole koskaan kerrottu, sen sijaan Turun hovioikeus on laatinut selvityksen, joka on kertoo siitä kuinka paljon asiantuntijoita on kuultu. Mutta esimerkiksi sitä ei kerrota mitenkä lapsista muka löydettyjen arpien perusteella voidaan todistaa seksuaalista hyväksikäyttöä.

Tutkija, joka ei spekuloi joutuu toteamaan, että Vaasan hovioikeuden päätös on edelleen viimeinen sana Ulvilan surmassa. Se, että Anneli Auer ei ole vieläkän vapaana on oikeusmurha. Satakunnan käräjäoikeus ei ole vanginnut häntä uudelleen Ulvilan surmasta.

-----

Toinen kierros yrittä nyt päästä alkuun, mutta syyttäjän menestys salatussa lsh-jutussa on houkutellut hänet yrittämään samaa menettelyä murha-jutussa. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Oikeusministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti (1%) murhajutuista joutuu jonkinlaisen salailun kohteeksi. Tämä johtuu siitä, että kun ihmisiä tuomitaan elinkautiseen vankeuteen pitää se tapahtua avoimien todistusten perusteella. Tietojen arkaluontoisuudella ei lain mukaan ole merkitystä, jos niitä tarvitaan murhan todistamiseen. Kts blogiani

Toinen ongelma-asia on murhaajan etsintä. Tässä on hovioikeus vakuuttavasti hylännyt yhden linja, vaimon syyllisyyden. Jälellä on siis ainakin kolme linjaa
1. Murhaaja löytyy perhepiiristä, siis Jukan tai Annelin sukulaisista
2. Murhaaja löytyy Jukan työpaikalta, Luvatasta
3. Murhaajalla on ollut ideologinen perusta, hän on merkinnyt Jukan saatanan pavojaksi tekemällä häneen samoja merkkejä, joita väitettiin löytyneet lsh-jutun ja murha-jutun päätodistajasta Amandasta ja toisesta Auerin lapsesta.
Kaikkiin näihin tutkimuksiin voidaan lähteä motiivista. Ykköstä olen käsitellyt, ZEM on tutkinut kakkosta, mutta kolmonen on vielä ilmassa.

Jukkaa on voitu epäillä uskovaisten mielestä pahaksi kahdessa asiassa. Hän oli sivistynyt ateisti. Toisaalta hän osallistui homouden hyväksymisen historiaa käsittelevän väitöskirjan tekoon. Kirjaa vastaan eräs psykiatri nosti oikeusjutun, jossa väitöskirjaa vaadittiin kiellettäväksi. Sanavapaus voitti Tampeereen käräjäoikeudessa 1999. Kirjan teossa oli myös Jukan läheinen ystävä Pekka Puputti, joka katosi Jukan murhaa seuranneena yönä ja löydettiin kuukausia jälkeenpäin soutustadiolta hukkuneena.

Tärkeää on myös, että murhapaikalta löydetty DNA on menettänyt merkityksensä siinä mielessä, että sen perusteella ei voida pois sulkea murhaajaehdokasta kuten aikaisemmin tehtiin. DNA voi kuulua murhaa tutkineelle poliisille.

----

Tietenkin olisi aivan toista keskustella Ulvilan murhasta ja sen tutkimustyön seurauksena syntyneestä lsh-jutusta jos ei äärimmäistä salailua olisi käytetty.

Nyt on jokaisessa analyysissä lähdettävä siitä, mitä tiedetään nimittäin, että ensin tuli Annelin yllättävä vapauttava tuomio, sitten lasten merimatka ja sen seurauksena Ari Auerin tekemät videot. Tältä pohjalta syntyi valituspyyntö korkeimmalle oikeudelle, joka ei voinut johtaa Annelin vangitsemiseen. Edessä oli perheen eheytyminen.

Sitten syntyivät - elo-syyskuun - aikana lasten kertomukset saatanan palvonnan aiheuttamasta viillonnasta ja raiskauksista, joista ei ”mustaa valkoisella” ole annettu vaikka syytetty itse sitä pyytää. Tässä laskeutuu paksu esirippu Ulvilan surman tutkinnan päälle. Sitä Satakunnan käräjäoikeus haluaisi hieman raottaa, mutta syyttäjä on valittanut tästäkin. Valitus jätettiin 15/07, mutta sekä käräjäoikeus että Vaasan hovioikeus kieltäytyvät jo viikon ajan antamasta edes sitä valitusta. vielä on viikko vastavalituksen jättämiseen, mutta sen käräjäoikeus kieltää muilta kuin asianosaisilta. siis kysmyksessä ei ole asianosaisten asia vaan yleisö-julkisuus.

Siis niin Kuolema kuin me muutkin joudumme käsittelemään Ulvilan surmaa vain todellisten tapahtumien pohjalta. Lasten eristämisestä tieto tulee Niina Berg'iltä, jota kokemukseni mukaan pidän luotettavana

Toinen mahdollisuus on yhtyä siihen kuoroon joka Hejacissa pieksää niitä, jotka eivät vielä ole vakuuttuneita Annelin pahuudesta. Siellä ei mustaa valkoisella kysytä

----

"Amatöörien ilmaisohjelmilla" on se etu, että niillä tarvitseee vain löytää ääniä Hätäpuhelun taustalla, jota Tiina Niemi ei toisella kuuntelukerralla enään kuullut. Hän siis väittää, että ketään ei ollut asunnossa kun hän ei kuule. Hovioikeudessakin tällä oli vaikutusta mutta ei läheskään siihen saakka, että anneli olisi tuomittu.

Nyt on Tiina Niemi saanut uuden pähkinän purtavakseen. Hänen pitää kuulla, että osa Hätäpuhelua tuleekin nauhalta.

----
Hovioikeuden selostus oli todella hätkähdyttävä asenteellisuudessaan. Siinä asetetaan vastakkain Amandan valaehtoisesti todistamat asiat ja pienten lasten vuolaista tarinoista poimitut kohdat. Mitään tällaista ei löydy käräjäoikeuden suppeammasta mutta asiallisesta selostuksesta. Erityisen tärkeää on, että KO hylkää ajatuksen, että rikokset olisi tehty saatanan palvonnan osana. HO vaikenee kokonaan tekojen motiivista, joka ilmeisesti on siis jälleen saatanan palvonta.

Tärkeäksi osoittautui myös todistajalista, joka on mm blogissani. Saan sen vaikutelman, että puolustus on lähinnä turvautunut ystävien vakuutuksiin ja akateemisiin argumentteihin. Täällä joku arvioi, että puolustus oli pyrkinyt kumoamaan syyttäjän väitteet tilastotiedoilla lasten raiskauksista.



Katsoin mitä Hejac ketjussa kirjoitetaan. Siellä ovat samat vannoutuneet Annelin syyttäjät kuin täälläkin, mutta ilman uusia faktoja. Samaa syvää vihaa Annelia Aueria ja muitakin häntä puolustavia henkilöitä vastaan toistetaan kaikissa puheenvuoroissa. Uutena aiheena niiden nimimerkkien vainoaminen, jotka eivät syytä Annelia kaikesta.

Olen kyllä ollut kutsuttuna Hejac-palaveriin, jossa tapasin ihan tavallisia ihmisiä, jotka uteliaasti tutustuivat mukana tuomaani aineistoon. Tämä ketju on aivan eri asia, en suosittele sen lukemista kellekään. Siellä ei ole moderointia, joka pitäisi keskustelun edes niissä puitteissa kuin täällä murha.infossa.

Ehkä pitäisi keskustella omilla nimillä

----


Tässä Tara puhuu aivan toisesta asiasta. Tietenkään lapsilta ei voi vaatia sitä mitä kaikissa lasten puhutteluissa yritettiin. Kamalan tilanteen muistelua. Isän poismeno oli hyvin vaikea perheen sisällä niin kuin aina traumasta puhuminen. Siitä puhuttiin Auerin perheessä hyvin vähän. Tämä on aivan toinen asia kuin kesälomamuistojen verestäminen tai isän kuvan pito piirongilla. Uusi mies piti sitä liiallisena.

Kun lapset annettiin Ari Auerin huoltoon muuttui tilanne täysin. Ari pyrki pyyhkimän pois lasten mielestä koko heidän aikaisemman elämänsä, ei suinkaan vain isää. Tästä tilanteesta on Anneli antanut yllä olevan lausunnon. Hän polemisoi siinä myös Auerin poikaa vastaan. Iltalehti julkistaa vain pojan pimeät puheet, minä nostan esiin Annelin todistuksen.

Kuolema on lähtenyt kehittämään aivan pimeitä väitteitä, ei niihin pidä vastata kun ne ei ole kysymyksiksi tarkoitettu.

----

Auerin tapauksesa on kaksi vastavoimaa. Kasvatusisä Ari Auer on eristänyt lapset toisistaan ja sukulaisista kts blogi NiinaBerg. Äiti on sopeuttanut lapsiaan elämään isän pois menosta huolimatta, mm pitämällää isän kuvan esillä. Tämä selviää hänen kuulustelustaan 2011-10-29.

Tosiasiassa olemme muistelleet usein Jukkaa ja
olemme katselleet vanhoja valokuvia yhdessä. Olen myös koonnut valokuvakirjoja, joissa
on kuvia Jukasta ja Lapsista yhdessä. En ole ainoatakaan terapia-istuntoa pitänyt.
Tällä hetkellä olen huolissani ja suruissani siitä, että nyt kun lapset asuvat Arin ja Minnan
luona, niin onko koko tämä minun ja Jukan menneisyys pyyhitty pois lapsilta.
Nuorimmaisen lempinimi on ollut melkein vauvasta asti Masse ja kerran vankilatapaamisissa
Masse on ilmoittanut, että häntä ei enää kutsuta Masseksi vaan Auroraksi. Olen kysynyt tähän syytä ja syynä oli se, että Ari Auerin mielestä Massesta tulee Mieleen Massey
Ferguson -traktori ja tästä syystä häntä ei saa kutsua Masseksi. Mielestäni sijaisvanhempien
toiminta on mennyt liian pitkälle, kun he alkavat muuttamaan lapsen nimeä eli
hänen vanhaa identiteettiään. En tiedä onko heillä esillä mitään valokuvia minusta tai Jukasta, mutta tuskin on. Meillä taas on koko ajan ollut lipaston päällä kuva Jukasta.
Olen tilannut myös sellaisen kuvasarjan, joka on otettu meidän viimeiseltä yhteiseltä lomamatkalta. Tässä on kuvia meistä kaikista ja yhdessä kuvassa ollaan me kaikki poislukien
Amanda, joka on kuvan ottanut. Tllä hetkellä tämä on Amandalla, joka on edelleen
ylläpitänyt muistoja meidän perheestä. Olen tehnyt myös sellaisen valokuvataulun, jossa Alexandra istuu Jukan sylissä. Tämä oli pitkään meidän keittiössä ja siitä olen siirtänyt sen Alexandran ja Aurona huoneen kaappiin talteen. Tilalle keittiöön olen laittanut lapsen aurinkoisen piirustuksen. Tämä liittyi siihen, kun Jens Kukka sanoi, että meillä on vähän liikakin muistoja esillä Jukasta ja meidän pitäisi päästä yli.
Meillä on kaikki vanhat kuvat edelleen tallella ja minulla on myös joitakin Jukan vanhoja
vaatteita tallella. Nyt kun minä en ole ylläpitämässä Jukan muistoa, niin miten lasten nyt käy.
Ymmärtääkseni nämä kolme nuorinta eivät ole olleet pitkään aikaan tekemisissä myöskään
Jukan siskojen kanssa, mutta Amanda on tavannut heitä edelleen.

Tunne yhden tapauksen, jossa terapeutin aikaan saamat valemuistot ovat ratkaisset. Thomas Quickin terapeutti Birgitta Ståhle oli päätodistaja kaikissa oikeudenkäynneissä, jotka nyt on peruttu. Hän otti terapiassa aina vaan uusia selvittämättömiä murhia esille, jotka hän sai Quickin tunnustamaan. Huumausaineet ratkaisivat. Terapian tulokset hän vei suoraan poliisille.

Luettelossa todistajista on paljon nimiä, joiden taustaa en tunne. Heitä on kaikkiaan 50. Ei ole mahdotonta, että joku heistä on todella se terapeutti, joka aloitti tammikuussa 2011. 

Olennaista on että oikeudessa selvitetään kuinka terapeutti on osallistunut valemuistojen syntyyn. Tässä tilanne on hyvin vaikea, kun terapeutin tehtävä oli alussa sopeuttaa lapset siihen, että heidän äitinsä olisi muka murhannut isän. Sitten oikeus päätti toisin ja terapeutti olisi joutunut kääntymään 180 astetta. Amandan poissulkeminen jo alussa osoittaa, että terapeutille ei totuus ollut tärkeintä vaan odotettavissa oleva tuomio.

---

Arvoisa "aloittelija". Ari Auer vei pienet lapset pitkälle merimatkalle, mitä "vannnomista" on tämän tiedon esiin tuomisessa? Samanlaisia faktoja olen syöttänyt tänne siitä lähtien kun aivan yksinäni istuin KKO:n arkistossa katsomassa kuulusteluvideot ja kuuntelemassa Hätäpuhelun. Oliko tätmäkin vannoutumista? Nyt olen julkistanut omassa blogissani kaikki lsh-todistajat ja nostanut täällä esille muutaman tärkeimmän. Onko tämä "vannomista"

Et ole ilmeisti aikaisemmin seurannut kirjoittelua täällä. Siinä ei suinkaan ole Annelin puolustajia contra Annelin vihaajia. Osa kirjoittajista kesksutelee uusia faktoista ja siten saavat niskaansa hirveät haukkumiset. sinä kallistut tälle haukkumislinjalle, vaikka on täällä pahempiakin.

Ei Anneli voinut mitään terapoida kun hän istui vankilassa 2009 /syyskuu - 2011/toukokuu. On välttämätöntä kertoa kuinka terapeutit valmistivat pieniä lapsia siihen, että äiti jää vankilaan eliniäksi. Tämä tapahtui 2011/tammikuu - 2011/toukokuu. Sitten asiaan ryhtyi Ari Auer

Aivan toinen asia on se, että asiantuntijat ovat katselleet lasten tarinoita videolta. Niitä vat nähneet sellaiset todistajat kuin

Pirjo Lehtonen, vs. johtaja, Turun kasvatus- ja perheneuvola
Sini Vehkaoja .psykologi Helsingin Osaamiskeskus
Mikko Niemelä . Aapeluskoti Tuohinen
Marko Tauno Sakari Levonen Vuoden poliisi 2007, IT teknikko
Katarina Elisabeth Finnilä ja Pekka Olavi Santtila Åbo akademin tutkijoita.
Paikallistakaa lisää todistajia, nimet ovat blogissani

Sensijaan ei ole mitään tietoa kuka hoiti terapian, jossa syntyivät murhayötä koskevat valemuistot. Niitä tarvittiin niin kauan kun oli todennäköistä, että äiti jää vankilaan


Inga kommentarer:

Skicka en kommentar