fredag 28 december 2012

Joulukirje Anneli Auerille 2012


Vuosi sitten Anneli Auerilta oli kielletty yhteydenpito ulkomaailmaan. Kirjoitin UusiSuomi-blogiini kirjeen, jonka toivoin päätyvän jollakin tavoin hänen selliinsä. Tunsin silloin vain vähän Ulvilan surman taustaa - kirjoitin omien kokemusteni pohjalta. Nyt tiedän paremmin.

Syyskuussa 2009 Auerin lapset joutuivat mahdottomaan tilanteeseen kun poliisi turvautui heihin äidin syyttämisessä isän murhaamisesta. Auer on tehnyt virallisen tutkimuspyynnön näistä tapahtumista. Tässä näyte Auerin jättämästä tutkintapyynnöstä.
6.10.2009 on videoitu Amanda Auerin ja Anneli Auerin välinen keskustelu, jota on käy­tetty todisteena oikeudessa. Miksi menettelyyn on ryhdytty ilman Anneli Auerin kirjallis­ta suostumusta ja ilmoittamatta hänelle hänen oikeuksiaan ja miksi ei ole ilmoitettu puolustajalle, että keskustelu videoidaan ja sitä tullaan käyttämään tarvittaessa todis­teena Anneli Aueria vastaan? Menettelyn lainmukaisuus? Amandan kuulemiset on suoritettu lain ja ohjeiden vastaisesti (ks. Amandan videokuulemiset ja esim. psykologian tohtori Katarina Finnilä-Tuohimaan lausunto 5.4.2011)
Syytösten pohjaksi saatiin puristettua Annelin ”tunnustus”, jota käsiteltiin kuudessa kuulustelussa. Tämä vaihe päättyi kun Amanda ja äiti saivat tavata 2009-10-06.Kymmenen päivää tyttärensä tapaamisesta Anneli palasi takaisin aikaisemmin todistamaansa. Nämä kaksi täysin erilaista kertomusta heikensivät ratkaisevasti hänen tilannettaan. Siksi Amandan kuulustelusta 2012-11-03 muodostui ratkaisevaksi
Kuulustelijoina ovat komissaari MarinaToivonen ja sosiaalityöntekijä Satu Kivimäki. Lasin takan seuraavat tutkimisen johtajat ja Amandan tukihenkilöt.
Kuulustelut alkavat siitä, että olisi jo aikaisemmin kuulusteltu Amandaa äidin tapaamisen jälkeen 2009-10-21, jota en ole löytänyt. Siitä, että äiti on perunut tunnustuksensa ei Amandalle kerrota lainkaan, vaan tunnustukseen sisältyviä vääriä muistikuvia käytetään Amandan painostukseen. Varmuuden vuoksi oli estetty viimeisin äidin ja tyttären viikoittainen puhelinkeskustelu – koska siinä Anneli olisi voinut kertoa, että hän on palannut alkuperäiseen todistukseensa.. Syyksi sanotaan, että puhelua tarkkaileva henkilö oli sairaana.
Annelin ja Amandan keskustelusta Satu ymmärsi että Anneli yritti vakuuttaa, että äidin vangitseminen ei ole aiheutunut Amandan antamasta tiedosta.. Kuulustelussa Amanda sanoi että äiti vaan ei muista murhayön tapahtumia Hän vakuutti että äiti ei ole surmannut isää.
Kun Anneli yritti vakuuttaa tyttärelleen surmanneensa isän vastasi Amanda terävästi: ”Miksi te sitten rikoitte sen ikkunan”. Kuulustelijat ovat kuulleet virheellisesti Amandan vastarepliikin. He väittävät kuulleensa Amandan sanovan ”Miksi sä…” ja tiukkaavat Amandalta tietoa siitä näkikö hän äidin rikkovan ikkunan.
Sitten kuulustelijat siirtyvät inttämään, että isä ja äiti olisivat riidelleet murhayönä niin, että syntyi puukkotappelu. He nojautuvat vieläkin Annelin ”tunnustukseen”, jonka hän on jo perunut kaksi viikkoa aikaisemmin, mutta josta Amandalle ei annettu tietoa. Tämä johti umpikujaan, jonka kuulustelijat selvittivät toisilleen psykologisoimalla tilanteen. Lapsi ei muka halua muistaa vanhempien riitelyä. Todellisuudessa ei mitään riitelyä ollut.
Amandalla potee syvän traumaattisen taphatuman seurauksia. Hän joutui näkemään isänsä puukotettuna 70 iskulla, pää halkaistuna, verissään. Marina sanoo, että Amanda ”kirkaisi kuin hirviö”, kun hän näki isänsä. Marina yhdistää tämän isän ja äidin väliseen tappeluun, josta verijäkiä olisi pitänyt jäädä äidin yöpaitaan. Amanda torjuu ajatuksen kylmästi.
Episodi osoittaa,että kuulustelijat eivät lainkaan tunne traumaattisen tilanteen aiheuttamaa muistinmenetystä. Trauman jälkeen on lapsiin on mahdollista vaikuttaa, luoda heille valemuistoja. Tätä yritettiin Amandankin suhteen. Hän tulee epävarmaksi kun Satu väittää isän ja äidin riidelleen. Pidemmälle kuin: ” En muista mut en tiä sit ehkä mää oon unohtanu tai jota”, ei päästä.
Lopuksi jakaantuvat kuulustelijain mielipiteet. Satu haluaisi lopettaa, mutta Marina väittää, että on olemassa vastakkaisuus Annelin ja Amandan sanomisten välillä. Kuulustelua jatketaan vielä muutamalla Marinan kysymyksellä, mutta tulosta ei synny. Amanda pysyy kannassaan.
Marinan ajatus näkyy niissä perusteluissa, jotka korkein oikeus antoi syyskuussa 2012 kun Ulvilan surma pantiin uuteen oikeuskäsittelyyn. Tämä on aivn tarpeeton. Anneli Auer olisi pitänyt vapauttaa heti kun hän oli perunut tunnustuksensa ja Amanda seisoi sanojensa takana, siis kolme vuotta sitten. Nykyinen tilanne on, että nuoremmissa lapsissa kuulustelijat onnistuivat saamaan aikaan valemuistoja, joiden varassa Annelia syytetään myös osallisuudesta lastensa raiskauksesta ja uudelleen miehensä surmasta. Vapaaksi hän pääsee vasta kahden vuoden päästä kun nämä Amandan kuulustelussa 2009-11-03 antamat vastaukset on taas kerran selvitetty. Kuulustelu kokonaisuudessaan löytyy blogistani.

måndag 24 december 2012

Amandan ratkaiseva kuulustelu


Alibi 2013-01-24:
Kun poliisi otti vuonna 2009 Anneli
Auerin pääepäillyksi, se painosti ankarasti
vanhinta tytärtä muuttamaan
kertomuksensa, jonka mukaan murhayönä
pail,alla oli tuntematon mies.


Tässä on se kuulustelu

Amanda Auerin kuulustelu 2009-11-03
Läsnä: Ryk Tapio Santaoja, Ryk Jukka Harjunpää, Erikoistutkija/Sosiaalityöntekijä Satu Kivimäki Ryk Marina Toivonen, Sosiaalityöntekijä Anni Lujala, Edunvalvoja Anette Koponen, Psykologi Eija Sinervä ja Asianajaja/Varatuomari Mika Haavisto.
M = Marina Toivonen
S = Satu Kivimäki
A = Amanda
Yleistä juttua koulusta, harrastuksista ja vaatteista. 10:30
S: Eiköhän me ai otella. Onks Amandalla vielä jotian ennen kuin alotetaan, sellasta et täytys käydä vessassa tai jotai. Tai juotavaa tarttetko tai jotai.
A: PYÖRITTÄÄ PÄÄTÄ
S: Vähän haukotuttaa.
A: Joo
S: Onks ollu aikanen herätys
A: No mä heräsin joskus kolmelt mut oli vessa hätä
S: Kolmelta yöllä olet heränny?
A: Joo
S: Saik sä sit viel nukuttu sen jälkee?
A: Joo
S: Yy no hyvä. Mihis aikaan sit oli oikee herätys?
A: No kakskyt vail setsemän mut mä olisin saanu jäädä sänkyyn mut mää menin silti syömää.
S: Nii justii siihen aikaan sä oot noussu, joo.
A: Tai oikeastaan mää ja Allu me molemmat ko Allul oli kasiaamu ja se jäi hetkeks silti makoilee
sen olis pitäny nousta heti. Sit mä nousin samaan aikaan ko se.
S: Nii i. Koska sä kuulit siit et tota et sua pyydettiin tänne?
A: Eilen illalla.
S: Kuka kerto?
A: Toi toi semmonen terveydenhoitaja joka on siel.
S: Just juu tuli kertomaan. No mitä sää ajattelit ko sää kuulit ekan kerran et ne taas hakee?
A: Aaaaaaa
S: Eli mitä?
A: En mä tiä mä vaan olin aaaaaaa
A: Nii taas mut ei toi kuulostanu silt et se oli ihan kauhee juttu?
A: Ei kai
S: Nii, no vähä, vähän sillee varmaa
A: Nii
S: Ei se tietenkään niin yksinkertaista ole voi olla vähän ristiriitannekin tunne, toisaalta sä jo tiesit
minne tullaan ja kuulik sää kuka on täällä sua vastassa että? Et me ollan Minä ja Marina. Satuja
Marina on paikalla.
A: Mä ajattelin et Satu on joku tuttu nimi, olik se se yks tyyppi
S: Nii Muistik sää mut sitte?
A: Joo

S: Joo hyvä. Ihan hyvä et sää sit muistit. Mut tää on sulle nyt tuttu paikka ja Marina on ihan tuttuja mä oon tuttu ett ja sä varmaan muistat nii keskustelu sääntöjä mist me aikasemmin joka kerta on puhuttu.
A: En muista
S: Eksä muista. No kerroks mä lyhyesti?
A: No?
S: Mää ihan sen verran toistan et et tota et oli tärkeetä tai on tärkeetä et puhutaan niinko totta ei
tarvi keksii mitään ja jos ei muista niin ei muistaja tota jos sitte sä et ymmärrä mitä mää kysyn tai
mitä mää sanon sulle niin sää voit sanoo ja et mää en nyt ymmärrä ja kysyä multa et mitä mää
tarkotan. Jos mää sanon jotain väärin mikä ei sun mielestä pidä paikkansa sä voit korjata. Et nää oli ne jutut. Et tärkeinä on se et ei niinko yritä keksii mitää. Puhutaan vaan sellasta mikä on oikeesti niinko tapantunu. Oikeesti totta. Ne oli ne semmoset pää jutut. Ja sitte tota nyt on sama juttu ku viime tai aikaisemmin niinkö nää näistä et yy joo et ei me niist kukaan niin Umoissamme olla mutta pitää nyt kestää näitä kameroita. Elikkä tää nauhotetaan muistak sää Amanda ko kerrottin siilo aikasemminkin et kaikki tulee talteen ja sit voidaan sieltä tarkistaa ja et mitä sää oot sanonu ja mitä mä oon kysyny ja mitä ehkä Marina on sanonu ja niin edespäin niin siellä on kaikki tallessa.Kukaan ei pysty kuitenkaan kirjottaa niin nopeesti kaikkee ylös. Mist me vidaan viel kattoo niit sielt nauhalta. Sitte me ollan täs paikall ja tuolla toises huoneessa on viel meijän työkaverit siel on mun työkaveri Eija ja sit siel on Marinan työkaveri
M: Jukka ja Santis
S: Nii ja sit siel on myöskin sun edunvalvoja. Sä oot varmasti kuullu et su on
A: Amanda heiluttaa "kuuntelijoille"
S. määrätty tai
A: Olen
S: Nii joo ja tota noin niin te varmasti tuutte jossain vaiheessa tapaamaankin sitte. Hän on sitte joka alkaa valvoo vähän sun etujasi ja asioitas .... se on hyvä juttu. Yy Ja sit on Anni tietysti ko Annik on Annin kans tulikki. Mut et he on seillä ja he miettivät näitasioita erikseen.
A: NYÖKKÄÄ
S: Et tällanen tää systeemi ja nyt me ei kauheen pitkää tarkotus oo sua istua tänään mut et käydään
tiettyjä asioita vielä läpi, tarkistellaan ja tota mietitään vielä ja sellasii asioita mitä on podittu tai
mitä poliisi on pohtinu ja mää toimin tässä lähinnä poliisin apuna sitte ko mä oon tottunu kuitenkin
lasten kanssa puhumaan ja lasten kans olemaan ja mä yritän sillai auttaa tässä. Mut et sit mul on
viimeks tehtiin vähä sillai hei ooksää kuulolla hu huu.
A: Joo
S: Niin tota tehdään taas sillai niinku et mää puhun sun kanssa pääsääntösesti ja Marina on tässä ja
sitten Marina voi keskeyttää ja kysyä asioita ja sanoa jotain ja muistuttaa jotain mut et tota hän
puhuu pääsääntösesti mun kanssa ja sit mää niinkun sun kansa mut et jos mää pyydänniin tietysti
voi hän sulle suoraankin puhua, et nää on nyt se et me niinku keskutellaan. Mut jos Marinalla on
joku juttu niin sit kuunnellan tarkasti kuitenki, et mitä hän sanoo. Mut se on selkeempää et me
ollaan tällai sit niinku kimpas tässä sillai suoraa. Joo. No Onk sul jotain kysyttävää semmost mikä
olis ihan heti mielessä?
A: NYÖKKÄÄ
S: Mua kiinnostaa ihan ensin nyt kuulla kuitenkin vähän et mitä sul kuuluu?
A: No ihan hyvää kai.
S: Muistak sää millon me viimeks tavattiin?
A: En
S: Me just tos laskeskeltiin et se oli lokakuun lokakuun puolenvälin jälkeen siin jos mää oikein
muistan kahdeskymmeneseka päivä et siit on nyt sen verran aikaa.
A: Mikä päivä tänään on?
A:Ni
S: Muistak sää ite?
A: En
S: Mikäs päivä tänään sit on tais kuu jo vaihtuu ja marraskuun puolella taitaa olla kolmas
marraskuuta. Muistak sä mikä viikon päivä on ?
A: Tiistai
S: Tiistai joo. Sanoik sää et sul oli ysin aamu tänään?
A: Joo
S: Joo Allul kasin aamu. Mut sä en sit voinu lähtee kouluu ku sä tulit tänne.
A: Pudstaa päätä
S: Nii sä sanoit et hyvin kai.
A: Nii HYMYILEE
S: Mitä se tarkottaa?
A: No se on vähän erilais ko tavallisesti mut ihan hyvin.
S: Ihan hyvin? Nii i yy . Nyt se ook sä vielä seillä pientenlasten vastaaottokodissa sää olet siellä amassa paikkaa ku siilo nälitii viimeks?
A: NYÖKKÄÄ
S: Joo o Tota se paikka on varmaan tullu vähän tutummaks kuitenkin
A: NYÖKKÄÄ
S: Et sillon ku nähtiin viimeks nii niin tota tai aikasemmin kaikki tapahtumat oli vielä ihan
tuoreeltaan sit oli vielä ihan vieraassa paikassa vieraiden aikuisen kanssa .... aikamoinen tilanne siellä. Oonks mä oikeessa jos mä sanon et nyt on vähän helpottanu kuitenkin tässä?
A: NYÖKKÄÄ
S: Nii joo yy Onks sul tapalitunu jotain sellasta mist olis ihan joku mikä olis jääny mieleen mikä?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Jotain mukavaa uutta
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Erilaista. Miten sun sisaruksen? Allu on siellä mutta entäs pienemmät?
A: No niilläkin ihan hyvin menee kai Alluu vaan harmittaa ku se se on niin erilaista kun kotona.
S: Yy Millai siellä on erilaista kun kotona kerro vähän?
A: No siellä ei oo Nettiä ja siel ei saa niinku leikkiä kaikkii samallaisia leikkejä tai syödä
samanlaista ruokaa ku koton mitää semmost.
S: Yy Ei saa leikki samanlaisia leikkejä?
A: No Allu on vähän väkivaltanen.
S: Ahaa. Millä tavalla väkivaltanen?
A: Allu se leikkii jotain ampumisleikkej ja sit ne hotajat sanoo et ei voi leikki kun on pienii läpsii.
S: Ahaa. Joo Siis Tykkääks Allu ampumisleikeistä vai?
A: No muun muuassa mut ei oikeel pyssyl sentää.
S: Niin niin
A: Se laikkii jollai kepil tai jotai
S: Niin niin Mut ampumis leikeist tykkää. Yy y
A: Niistäki
S: Niistäki no mistäs muusta?
A: No sotaleikeistä ja kaikist semmosista.
S: Yy y Miten sää olet itse saanut aikas kulumaan?
A: No mä olen piirtäny.
S: Yy
A: Aja odottanut et aika kuluu
S: Yy yy Odotat et aika kuluu? Mitä sä tarkotat sillä et odotat et aika kuluu? Mitä sä oikeastaan odotat?
A: En mä tiiä. Jotai
S: Yy Kertoisik sää vähän tarkemmin.
A: No en mää tiiä, jotain mää vaan odotan.
S: Jotain sää vaan odotat. Mitä se vois olla? Mieti vähän mua kiinnostas tietää.
A: En mää tiiä
S: Mul on vähän semmonen tunne et sul on joku ajatus mut se et haluukko kertoo
A: No se harhailee en mä tiiä
S: Ajatus harhailee?
A: Nii
S: Nii yy y Mihin suuntaan se harjailee?
A: Äitiin
S: Äitiin harhailee yy Mitäs odotuksii sul on?
A: Ajankulumisesta ja äidistä?
A: No en mä tiiä.
S: Yy Tiedäk sää mitä äidille kuuluu?
A: Kai ihan hyvää.
S: Yy Ook sä äidin kanssa saanu soitella?
A: Oon
S: Oot saanu soitella? Kuin kauan siit o?
A: No kerran viikos paitsi viime viikolla se ei soittanu lainkaa.
S: Yy Onks teil joku sovittu aika millai soittais?
A: No kerra viikos sen pitäis olla.
S: Joo o Mut viime viikolla ei soittanu?
A: Y
S: Tiedäk sä miks ei?
A: No se joka kuuntelee äidin puheluja on kipee.
S: Ahaa. Elikkä sitte ko äiti soittaa ni sitä kuunnellaan?
A: Niin
S: Joo Mitä te puhutte äidin kans kun se soittaa? Mimrnosii asioita teil on mieles?
A: Ei oo mitää semmost vaa mitä kuuluu ja mitä me ollaan tehty.
S: Yy Joo Kuin pitkä se puhelu yleensä on?
A: Aika lyhyt
S: Joo Milt sut sit tuntuu sen puhelun jälkee kun se loppuu?
A: En mä tiiä.
S: Yy Mut sä sanoit et äidil kuuluu aika hyvää kai.
A: Nii
S: Sää sanoit sillai itestäski et hyvää kai.
A: Nii
S: Yy nii et kuulostaa siltä et ku et sä tiedät et toisaalta ihan hyvää mut toisaalta siin on joku
semmonen kysymys merkki vähän peräss.
A: Nii
S: Mää ymmärsin et sä oot nähnykki äitiä?
A: Joo kerran
S: Yy Kertoisik sää vähän siitä.
A: No se oli vaan
S: Joo Yhden kerran
A: NYÖKKÄÄ

S: Olik se Porissa vai se tapaaminen?
A: NYÖKKÄÄ
S: Joo Tiedäk sää nyt mis mitä täs nyt tapahtuu täi hetkel?
A: PYÖRITTÄÄ PÄÄTÄ
S: Joo Tota voisik sää Marina ihan paril sanal keroo nyt et mis mennään ihan lyhyesti?
M: Elikkä tossa autossa ko me tultiin niin mää kysyin jos sää tiedät minkä takia me taas tullaan sut hakemaan ja ja sit sää sanoit et sää tiedä ja mää kerroin et nyt olis olis semmonen aika et nyt pitäis puhua kaikki ne epäselvät asiat ihan kon puhtaaks. Koska tota noin tääl on semmosia asioita mitä sää ite tiedät mitä on veilä jäänyt vähän niinkun roikkumaan. Ja syy olis se että kun nämä on puhuttu välmiiks niin sitten tämä asia on tää on niin kauan nytte ollu ollu tutkinnassa ja niin kauan sitä on edestakasin veivattu niin nytte olis tavotteena et su äiti vois siirtää tänne Turkuun. Mut et se vaatii et mee piti nähdä ja puhutaan nämä asiat selväks. Semmoset asiat mitä sun kans ollanvarmasti aikasemmin puhuttu ja kysytty mutta tota mutta tota noin ne on vielä epäselviä ja sitten on sun äidin kanssa puhunu ja ne pitää vähän tarkentaa. Se on semmonen kuin viimenen viimenen niinkun rutistus. Ja sitten kun sä mietit tossa miks tään nyt on kestäny niin kauan niin mää sanon siis sulle että kun lähdetään tämmäsiä asioita tutkimaan joskus vaan kun pyydetään apua jostain oisesta maasta poliisin tutkinta on semmonen vähän monimutkanen paikka paikoin niin sit se voi vaan vuosi ja kaksi onkin lyhyt aika. Et tässä halutaan olla ihan varma et sen takia sen takia tota noin tämä on venyny ja venyny ja sua rupee varmasti jo kyllästyttää ehkä se on sitä mitä sää joskus odotat et tämä loppuist ja tulis joku semmonen selkee juttu.
S: Mut ihan onks tilanne kuitenkin se et äidin kanssa on nyt puhuttu äidin asioita?
M: Joo äidin kans on puhuttu ja siin on sellasia asioita mitä äiti on kertonu mitä varmasti Amanda
on tietää mitä Amanda ei ole sit jostain syystä halunnu kertoo tai ehkä ei muistanut tai ei ole
epävarma elikkä just nää Sadun tai sun kertomat nää se säännöt et ei oo ollu varma niin nyt ko niit on veivattu edestakasin niin varmasti tarkennetaan vähän niitä.
S: Äidin kans on puhuttu useita kertoja ja sitä
M: Amanda ja äiti on keskenäänkin
S: puhunut?
M: puhunu
A: Nii kahen ihmisen seurassa
S: Ni ni te se tietysti kuuluu Amanda tähän systeemiin että tota nyt ko tätä asiaa tutkitaan ni tietystiolis ihan olla siin hirveen tarkka ja seurata sitä mitä keskusteluja käydään et kun kaikki on sillai nyt kuitenkin sillai keskeneräistä ja tutkimukset kesken niin se on sellast tarkkaa se on ihan tavallista ja yleinen käytäntö.
M: Mä voin vielä tohon Amandalle kertoa et et kyllähän nää kamerat ja ne seuranta on myös sen
takia et poliisi osaa käyttäytyä siinä mielessä myös katotaan et kon on ikävistä asioista että kaikki
menee niinko oikein
S: Niin et
M: Koska sä oot lapsi ja sit ko on ikävä asia ja joskus pystyy muutkin näit kattelee jos he haluu.
Miten me ollaan toimittu.
S: Joo Mut et äiti voi kohtalaisen hyvin ja äidin kans on käyty läpi näit asioita ja äiti on puhunu
siellä ja tota nyt sitte vielä varmistellaan asioita ja sit toivotaan et valmistuu tää nää tutkimukset
sillai et äiti vois siirtyy sit Turkuu ja
A. Pääseeks vankilaan vierailemaaan?
M: Pääsee pääsee pääsee
S: Joo Tota tässä kun nyt puhuttiin siitä Amanda siitä sun ja äidin tapaamisesta ja siel oli kahden
ihmisen seurassa tietysti joo mut mää ymmärsin jotenkin niin että te olitte äidin kanssa lyhyesti
keskustellu ja että äitikin on sulie jotain siellä sulle puhunu tästä näistä tästä tapahtumasta siilo
siellä kotona mitä tapahtu siilo isän kanssa niin. Jotenkin äiti on yrittänyt sulle siitä jotain selvittää.
Ymmärsiks mää oikein?
A: No äiti vaan sano et ei se muista sitä.
S: Ettei muista?
A: Nii
S: Ei muista? Nii ei teijän äiti muista kunnolla kaikkea kaikkea niin mäkin ymmärsin. Mut sit äiti on yrittänyt jotenkin sanoa sulle myöskin sitä että et tota se et äiti on nyt sitte siellä poliisin tallessa ja et se ei oo sun syytä.
A: Nii
S: Oliks äiti yrittänyt sitä sulle sanoa et sä et oo aiheuttanu niiku näitä tapahtumia ja että poliisilla on tietoo ollu paljon asioita ja ne on johtanu tähän. Siitä mä ymmärsin et ootte ksekustellu.
A: NYÖKKÄÄ
S: Joo Yy Mitä sää siit ajattelet et näin sanotaan.
A: No en mä usko siihen et äiti on tehny sitä
S: Mut et tota sul sanotaan että et tota se mitä sun kans on puhuttu ei johtanut tähän uskok sä sen?
A: Joo, kai
S: Joo Mä ymmärsin myös niin että äiti oli sanonut sulle siellä siel tapaamisessa et sul on niinku
mahdollisuus tai et äiti toivo sitä et sää voit puhua ihan vapaasti ja ihan rauhassa ja et ei tarvi pelätä et aiheuttaisit mitään ongelmii jos sää puhut asioista ja et äiti oli sanonut että jotenki en mä
sanatarkaa tiedä mut et äiti oli sanonut jotenkin että et sää voit ihan muistaa, puhua ja kertoo kaikki.
A: NYÖKKÄÄ
S: E siit ei oo mitään haittaa et voi olla parempi vaan et puhutaan kaikki selväks. Pitääk sää
paikkansa et teil oli keskustelu?
A: NYÖKKÄÄ
S: Joo Luuleks sää et se olis nyt jotenki mahdollista viel miettii uudelleen niin että ei tarttis pelätä et aiheuttaa mitää ogelmia? Yy me voidaan yrittää.
S: Tota jos me mennään vähän Amanda mihin tapahtumiin vielä kerran yy niin.
A: AMANDA KATSOO: ETTÄ VOI EI
S: On joitakin asioita mitä poliisi on miettinyt niist illan ja yön tapahtumista jotka oli vielä vaati
tarkistamista ja joista äitikin on nyt puhunu. Sua alkaa vähän itkettää!
A: NYÖKKÄÄ
S: Ennen kun mennään eteenpäin niin kerrok sää mul vähän että mikä sua rupes itkettämää?
A: En mä tiiä must on vaan kurjaa muistella kurjii asioita
S: Joo Elikkä ku sä rupeet miettii tapahtumia nii alkaa itkettää, tuleek sul joku erityinen asia
mielee?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Joo Onks jotain Amanda sellast mitä sä haluat ihan itse jotenki kertoo tai korjata tai jota mitä sä
oot aikasemmin sanonut tai ooksä muistanu jotain sellast mist ei oo ollu puhetta viel ollenkaa?
A: En oo
S: Ei oo mitää semmost tullu mielee?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Joo joo nii no Mää uskon et vaikka suit tulee kyyneleet silmii ja itkettää niin me selvitään täst

S: Tota äiti on kertoma jotenki niin et sitä riitelyy oli ollu siellä heidän makuuhuoneessa ja
muistaakseni mahdollisesti keittiössäkin et se riita on ollu aika pitkä ja tota eri huoneis tapahtuma
mitä sää tähän sanoisit?
A: No en mää muista mitää.
S: Marina sul oli?
M: Joo mää muistan siilon siilon kun tota noin ihan ensimmäisii kertoja Amandan kans juteltiin niin sillon Amanda mun mielestä kertoi eikä vaan mun mielestä vaan muistat varmasti itekin et sää heräsit niihin Amanda heräs niihin kurjiin ääniin et oli semmoset kurjat äänet ja nyt et me tiedetään varmuudella et se ei ole ollu ketän ketään muuta siel asunnossa se on ihan se on totta siel ei ole ollu ketään muuta ja vaikka siilon Amandan äiti tavannut ja ihmetelly ko näki niin Satu sä olet kertonu Amandalle ja muutenkin ni voi tulla niinkun tämmösii niinkun näkyjä et se ei oo se ei oo tavallaan valehtelemista se vaan voi olla semmonen suojautuu tai jollai vaan niinku miettii niinko äiti on kertonu et talos on ollu hämärää et ei aina voi olla varma mikä on tilanne. Poliisi tietää et siel ei oo ollu ketään. Ja ja nää kurjat äänet ja se et ne Amanda ei muista tappeluista niin ne ei oikein sovi yhteen et siit mää halusin vähän niinko et kyl niinko kurjat äänet ei ne ainakaan liity mihinkään hauskaan asiaan. Ne liittyy johonkin ikävään asiaan. Mitä Amanda tästä miettii?
A: No se oli tai sanoiks mä siilon et se oli ihan siin alus vai?
M: Mun miesest se oli et sää heräsit semmosii kurjii ääniin ja mä taisin siin kysyäkki mitä
semmonen kurja ääni on?
S: Nii niin siin oli puhetta siitä et siinä oli rymähdystä ja sit oli se ukkonen ja tota sä puhuit et
ukkonen j a sit se ääni koveni j a sit se j atku j a ku sä kävit välillä katsomassa siellä j a sä tulit takasin ja ääni jatku et se oli tavallaan pitkä ääni ja ukkosen ääni
A: Vähän semmonen ääni
S: Nii vähän semmonen ääni ja sitt sä sanoit et ne oli kurjia ääniä ja sä liitit ne äitiin ja isään ja et
tota et ku kuullu kenenkään ulkopuolisen ja nyt tiedetään et siel ei oo ollut tota mä ymmärsin et
äitikin on jotenkin sanoma ei oo ollu
M: Nii elikkä sä siis heräät sellaseen kolinaan et oli semmonen rämähdys tai mikä sanaa sää käytit
ko me pohdittiin mikä semmonen voi olla
S: Joo
M: Sit menit takasin huoneeseen sit alko kuulumaan kurjii ääniä ja mä kysyin no keneen sä yhdistät
Amanda ne äänen? Amanda sano et äitiin ja isään elikkä kyllähän siellä niinkun tappelu on ollu
eihän tämmöst niinkun jälkeen mitä sää näit sillon myöhemmin niin eihän niinku tule ellei jälki ei
tule niinku hissukseen siel on tapahtuma jotain sellasta mitä me kaikki tietedään.
S: Nii i miten sää Amanda ajattelet et ne kurjat äänet jos niit miettii nyt uudellen ja tarkemmin niin
tota mitä ne kurjat äänet niinku on oikeesti on ollu?
A: En mää tiiä
S: Sä et tiiä? Yy Mitä sä ajattelet nyt?
A: Paperii
S: Yhy Just sun ajatukset menee siihen. Tarkotak sää et sää et halua ajatella sitä sitä asiaa et kurjat
äänet ja äitiä ja isää ja mitä tapahtu? Onks sitä vaikea ajatella?
A: NYÖKKÄÄ
S: Yy Nii i Tota Amanda hei mitä sää pelkää ku sää et voi ajatella sitä?
A: En mä pelkää se vaan on niin kurjaa ajatella sitä.
S: Yy kerro mulle miks? Miks se on kurjaa?
A: Ko ei sitä oo kiva ajatella
S:Yy
M: Saaks mää Satu ?.. .Tää kurja on varmasti semmonen sana mikä varmasti kertoo just mikä tää
koko asia täs on mutta olisko Amandalla ko kurjaa ajatella olikohan Amandalla sellanen tunne
myös siilon ko hän heräs kurjiin äänin et hänellä tuli kurja olo et jotain ei oo niinko oikeesti
kohdallaan?
A: Mut en mä oo ikinä tehny semmost.
S: Tota mä mietin nyt ensin semmosta Amanda sellasta tilannetta että äiti on puhunu siitä että isällä ja äidillä oli siilon illalla tullu jotaki riitaa. Muistak sää siitä osaisik sää kertoo omin sanoin miten sää muistat sen, sen tota jonkun riidan?
A: En mää muista
S: Muistaisik sää siit mitää?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Et mää ymmärsin et äiti on kertonu että et heil oli isän kanssa tullu riitaa ja sitä oli jatkunu ja että se olis ollu aika kova riita, että sitä jatku aika pitkää.
A: En mää muista
S: Sitä mul tulee mileen Allun Allun tota haastattelu tota että Allu kerto et myöskin että hän kuuli
kuuli jotain semmosta mä en muista käyttiks Allu semmos sanaa räiskintää tai jotai mut et Allu
vertas sitä muistak sää Marina Allu vertas sitä jotenkin et astioita menis rikki tai jotain tallasta mut Allu muisti tämmösen äänen kuulleen.
A: Ni se kuulosti aika paljo silt ko se ikkuna varmaan meni siel rikki
S: Joo Mut tota meil synty semmonen käsitys et se olis kestäny tavallan niinko pidempäänkin se
ääni et se ei ollu semmonen yks vaan et sitä on jatkunu pidempään.
A: Kyl se kesti aika kauan
S: Kesti aika kauan. Mitä sää muistat vielä siitä äänestä
A: Se muistutti aikapaljon siltä miltä Allu sano
S: Astioitten rikkimenemiseltä?
A: NYÖKKÄÄ
S: Kuinkahan kauan sitä ääntä kesti?
A: Ei oo hajuukaa mut kyl se tuntu aika kaualt
S: Yy joo o Mut mitä sä voist sanoo siihen et että että äiti on kertonu et heil oli isän kans riitaa?
A: En mää tiiä
S: Mut muistak sää et äiti ja isä riiteli ?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Et muista!
A: En muista mut en tiä sit ehkä mää oon unohtanu tai jotai
S: Olet unohtanu tai
A: En oo nähny en mää tiä
S. Olet unohtanut tai
A: En mää ainakaan muista
S: Vanhempien riitely on joskus ihan hirveen vaikee muistaa ja ajatella se on niin epämiellyttävää ja se tuntuu niin kurjalta ja pelottavalta et sitä voi olla joskus tosi vaikee ajatella koko asiaa. Mut mää en tiedä miten sun kohdalla on et miten se et miten se Amanda sun mieles mahtaa et onks se niin että sää et muista tai
A: En mää muista
S: Et muista vanhempien riiitelyä yy y y Tota muistak sää sitä että et jos ajatellaan aikasemmin ei
nyt tätä tätä tapahtumaa yötä niin vanhempien riitetelyä muistak sää sitä aikasemmilta ajoilt?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ Ei ne must ainakaa koskaa ko mää olen nähny oo sillee riidelleet niinko
mää siilon joskus kertosin et joskus niin oli jotain ne oli erimieltä asioist en mä ainakaa ite oo
nähn tai muista.
S: Et varmemmat olis niinko huutaneet keskenään tai
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Olis tullu jotain jotain tota käsikähmää tai jotain
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Sä et muista semmosii. Tota äiti on antanut ymmärtää että heil tuli riitoja aina välillä ja että että
tota tai riitoja tuli että isä jotenkin kohteli huonosti äitiä ja myöskin sinua
A: PUDISTAA PÄÄTÄ

S: Mitä sä voisit siitä kertoo?
A: En mää muista sitäkää
S: Mitäköhän äiti vois tarkottaa sillä kohteli huonosti
A: NOSTAA HARTIOITA
S: Tulisko sulia jotain mielee mitä se äiti voi tarkottaa sillä?
A: KOHAUTTAA HATRIOITA JA PUDISTAA PÄÄTÄ
S: ... ajatte., myöskin mikä on sun kokemukses on siitä et olek sää kokenut et sua on kohdeltu
huonosti?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Kerro vähän miten isä suhtautu suhun
A: No en mää tiä, hyvin kai
S: Hyvin kai. Mä jään mietiin hieman et kai sanan perässä et se kertoo siit et sä tavallaan vastaat
mut et sit jää joku semmonen epävannuus siihen ja sää muakin mietityyttää et mitä se tarkottaa. Mä
ymmärrän Amanda sen et tää tää on erittäin vaikee miettii tälläi näin pitkän ajan jälkeen ja varsinkin kun isä on poissa.
AMANDA ITKEE
A: Mä en muista oikee mitään iskäst
S. Yy joo Miksköhän sää et muista oikein mitään iskästä?
A: Siit on niin kauan
S: Yy Siit on niin kauan niin se on tietysti totta. Ja sit se varmasti vaikuttaa siilien että kun isä isä ei
oo enää tässä tässä niinkun sun elämässä mukana sillä lailla niin on niin vaikea ajatella niitä. Mut se
et äiti on sanonu että isä kohteli jotenkin huonosti äitiä mut et sinua Amanda myös niin niin to ta
mitä sä sanot siihen et pitääk se paikkansa tai ajattelek sää siitä jotenkin toisin siit asiasta . Valaise
mua vähän sil
A: Ei iskä must kohdellu meit huonosti
S: Ei kohdellu huonosti?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Et sää olet jotenki vähän eri mieltä siitä et siit asiasta.
A: Nii meil oli kivaa siilon ko iskä ei ollu töissä niin me mentiin jonnekki leikkipuistoo tai johonki
me käytiin joka lauantai yhdes kaupas
S: Yy Jos mä oikeen ymmärsin min äiti jotenkin kuvas tai ku jos mää olen oikein ymmärtäny niin
äiti jotenkin sillä tavalla puhunu et isä olis jotenki kohdellu teit vähän sinua tai äitiä alentavasti tai.
Ymmärräk sä mitä mää tarkotan?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Et ymmärrä? Mitenköhän mää sen sulle selittäisin? Mut jotenki sillai et ollu vähän mä en tiedä
mikä olis semmonen ilkeä voi olla vähän Haetko roskista?
A: Joo
S: Ei se jätä siihen pöydäl ku ei tääl. Olentavasti on vähän vaikea sana mut jotekin et on vähän
yläpuolella ja vähän kohtelee sillai epäystävällisesti. Muistak sää tallasta?
A: En mä muista ainakaa, en muista.
S: Et muista mut sä olet sitä mieltä et niin ei ollu ?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Yy Muistak sää et isä olis kohdellu äitiä sillälailla huonosti?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Ook sä tehny havaintoja siitä et isä olis kohdellu äitiä huonosti?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Joo Ja sää et sitä riitelyä siilon illalla ni niin tota muista?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ

S: Tai taisit käyttää sellast sanaa kun outo olo siilon aikasemmin mutta tota nii mää luulen että täs on kuitenki kysymys siitä et et se kurja olo ja tää tota kaikki tarkottaa sitä et se on niin ahdistavaa et se on niin ahdistavaa ruveta miettimää ja palauttaa se mieleen että äidin ja isän välillä on oilu niin kova tappelu se on niin pelottavaa, se on niin ahdistavaa ja tota sit varmaa myöskin hirvee syyllisyy nousee siit kaikesta et siit tavallaa se et laps on seuraamas siin sivus se nostaa ihan valtavan syyllisyyden koska laps saattaa kokee myöskin et pitäis tehdä jotakin eikä voinut tehdä mitää et siihen nousee niin vaikeita tunteita pintaan et sen asian ajatteleminen voi sanoa on mahdotonta
M: Joo S: Et siin tulee niin paljon niit esteitä ja ja tota et jos mää ajattelen lapsen kannalta ja Amandankin kannalta niin pahaolo kujaolo liittyy siihenkin ja hän on kokenut itsensä niin turvattomaksi ja avuttomaks siin tilanteessa
M: Yy joo o Onhan se ollu sellanen tilanne varmasti lapsi yhdeksän vuotta ko tämmöst seuraa ja ei pysty käsittelemään sitä
S: Ei pysty käsittelemään sitä, eikä pysty käsitttämään mitä on oikeesti tapahtunut et se ne
tapahtumat on niin vaikeet et yli käsitys kyvyn jopa et siilon niit on vaikee ajatella
M: Amanda sanokin jossain vaiheessa et hän ei usko et se oli totta
S: Niin niin joo o et se tarkottaa just sitä et se menee yli käsitys kyvyn
M: Joo
S: Et yhdeksän vuotias on pieni ja tota ja sitte täs myöhemmin pai mieleen palauttaminen on
kuitenkin edellen vaikee
M: Joo
S: Mut et kyl nää et Amanda kertoo siitä et kurjat äänet kestää pitkää ja liittää ne äitii ja isään niin
niin tota Amanda mää teen nyt tulkintaa sun kertomuksestas kuule Kuuntelek sää mua?
A: Joo
S: Joo Et ku mää kuulen sun kertovan et sää kuulet pitkää ukkosen ääntäja et kurjii äänii ja liität ne
äitiin ja isään ja että että tota sä et halua ajatella sitä niin mulle syntyy siitä Amanda semmonen
käsitys et et se mitä sä kuulet on äidin ja isän välinen riita ja tappelu jota sä et halua ajatella mulla
syntyy siitä semmonen käsitys. Tota onks mun käsitykseni niin kun yhtään oikean suuntanen vai vai tota mitä sää sanoisit siihen et mul syntyy siitä tämmönen kuva sun kertomuksest kuitenki.
A: No en mää muista iskä kuullu
S: Et muista
A:Yy
S: Mihin sä liität sen ukkosen äänen mitä se ukkosen ääni oli?
A: No en mä tiä sitä se kuulosti vähän semmoselta kun se lasi rikkoutuu
S: Nii joo joo yy joo Okei sä puhut siit lasin rikkoutumisesta oikeastaan maininnu sen jo pari kertaa täs et se lasi rikkoutuminen aiheutti sitä ääntä ja et se oli kova ääni Mitä sää voisit vielä Amanda jos mietitään tätä lasin rikkoutumista ni kerrataas viel vähän sitä. Mitä sää muistat siitä
lasinrildcoutumisesta? Mitä sää näit sillo?
A: No en mää nähny mitää.
S: Miten sää ajattelet et se tapahtu se lasin rikkominen, jos sää vähän voit kuvitella sitä mikä on sun käsitykses siitä? Miten se on rikkoutunu?
A: No et joku siel ulkopuolel hakkaa sitä. S: Joku ulkopuolella hakkaa ikkunaa?
A: Yy
S: Joo yy Tota tota siilon ku te tapasitte äidin kanssa niin teil oli ollu hetken aikaa pikkasen puhetta siitä siitä tota näist tapahtumista niin mää ymmärsin niin että että kun äiti kertoo sulle jotenkin sitä että jos mä nyt oikeen vähän muistan niin äiti sanoo j otekin et et äitikin jotenkin luuli et siel oli joku mut sit hän sanoo jotenkin et ei hän nähny ketää ja oikeesti siel ei ollu ketään ja että hän yritti sulle vähän sanoa jotenkin sillai että sillon että kato äitikin luuli kun hän kun ihminen pelästyy ni sit siin saattaa kuvitella kaikenlaista tai näin et äiti on pelästynyt jotenki mitä siel äidin ja isän välil on

tapahtunu ja siitä sitten siitä sitten äitikin on kuvitellu asioita mut et siinä ko te puhutte tätä Amanda niin sit sää kysyt äidiltä äidiltä että että et äiti miks sää rikoit sen ikkunan? Tai miks sää rikoit sen lasin? Tai ikkunan miks sää rikoit sen ikkunan? Mää jäin miettimään sitä kysymystä ku mä kuulin siittä teidän keskustelusta et miks sä kysyit niin mitä sää sillä tarkotit?
A: En mää no miks äiti rikko sen ikkunan?
S: Yy yy ni miks äiti rikko sen?
A: Miks mää tiiän? !
S: Yy tota Näik sää kun äiti rikko sen ikkunan?
A: En
S: Mist sää ajattelet et äiti rikko sen ikkunan?
A: No se ei joku muu sitä rikkonu niin äiti rikko sen
S: Y y joo o Miten sää ajattelet et äiti rikko sen jos se rikko sen?
A: En mää tiiä
S: Tota mää kysyn nyt vi el uudelleen et ook sä ihan varma et sää et nähny sitä että?
A: En nähny
S: Yy et oo nähny Sää ajattelit et äiti on rikkonut sen jos ei ketään oo ollu siellä. Tota entäs jos isä
rikkos sen?
A: No en mä tiä jos äiti kerran tappo isän nii on ihan ihme jos äidist olis yhtäkkii tullu vahvempi
kun iskäst jos äiti oli vahvempi kun isä niin äiti vannaan rikko ikkunan.
S: Yy Äiti oli vahvempi kun iskä
A: No ei se oi Kai se oli ei se oikeesti ollu mut jos siel ei ollu ketään muuta nii ihan outoo
S: Ihan outoo yy ajattelet et koska äiti on ollu vahvempi kun iskä ja tappanu isän ja äiti on
A: Nii
S: Nii Tuleek sul mieleen et millä äiti olis se voinu rikkonu? Näik sää siellä jotain sellasta millä sitä äiti ois voinu rikkoa sen? Lattialla ulkona jossain....
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Yy Joo o Mitä sä ajattelet siitä et miks äiti jos sä ite ajattelet mä tiedät et sä tiedät mää ymmärrän
et sä et tiedä mut jos sä mietit sitä asiaa ni miks äiti olis rikkonu sen sun mielestä Miten sitä vois
ymmärtää?
A: En mä voi ymmärrä
S: Et voi ymmärtää yy yy joo se onkin aika mutkikas juttu. Mut sää sanot nyt et sää et nähny sitä?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Mut sää ajattelet et se olis ollu äiti. Onks äiti vastannu sul joskus jossain vaiheessa et miks hän
on rikkonu sen antanut jonkun selityksen.
A: Ei ainakaan mun muistaakseni
S: Yy joo o tota ku sä kysyit äidilt sitä siel teen tapaamisessa niin mää ajattelen et sää olit miettinyt
sitä aikasemminkin kun suita tuli semmonen kysymys. Olik sä pohtinu sitä?
A: No en oikeastaan mut ku poliisit sano et äiti on tehny ... ja sit äiti on rikkonu sen ja et
miks
S: Yy y Et sää olit sitä ihmetelly sen jälkeen ku sää olit kuullu tästä. Uusest tilanteesta.
S:Yyyy
M.: Satu saanko mä?
S:Yy
M: Yy ehkä sää jo siinä kyseli mutta kun Amanda mietti että hän ajatteli et äiti olis rikkonu sen
ikkunan ja hän kyselee äidiltä miks äiti sä rikot sen niin tuleeks sul nytten jälkeenpäin et samana
... et mikä on idea tai syy miks siin rikotaan ikkuna
S: Nii sitä on yritetty miettii mikä olis niinko sun ideas siinä et miks äiti tekis niin
M. Se oli kuitenkin kestäny sekä Amandan että Allun puheiden mukaan pitkään
S: Yyyyy
M: Kauan Kestiks se niin kauan et et siin olis tehny mieli mennä sanomaan et lopettakaa nyt jo?

A: En mää tiiä
S: Yy Nii i Et lopettakaa nyt jo - Sitä mää Amanda viel mietin kun
M: Se rikkominen mää meinaan et se kestääja kestää
S: Joo
M: Et jos ulkopuolinen tulee ni poliisina äkkiä sisälle niin ei se niin hirveän kauan siellä kyllä jos
mun kotonani tekee mää menisin äkkiä karkuun jos kestäs todella kauan ni et kyl mää puhun sillai faktaa et jos se kauan kestää niin niin niin
S: Mut toi tost mää yleensäkin tota et lopettakaa jo tulee ihan sellanen mieleen että kun sä kuuntelet
niit ääniä yleensäkin niin kurjia ääniä, kovia ääniä, ukkosen ääniä rymähdystä niin tota sit sä kävit siellä äidin ja isän luona muutaman kerran niin niin tota ja sit mä palaan viel kerran siihen mä kuulostan sotkuselta ko mä sanoin siihen että et jos mää ajattelen lapsen tilannetta tollasessa
tollasessa tilanteessa ko mitä sä oot kuvannu niin et mikä niinkun olo tulee semmonen tunne et
jotain pitää tehdä et sais loppumaan. Nii muistak sää ajatellees jotain sellast et mitä sä oot miettiny miten sä et mitä sun pitäs tehdä?
A: En mää ehtiny mitää miettii tai jos mää olisin ehtiny miettiny mää olisin varmasti soittanu
Aivot oli lukos
S: Ko sä kävit katsomassa siellä et mitä tapahtuu muistak sää siin tilanteen että vielä jos uudelleen
mietii sitä et yritik sää sanoo jotai siilon
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Et lopettakaa tai tai jotain sen tyyppistä yy y et sanonu mitään et sun oo tavallaan niinku
määrätty takasin nukkumaan
A: NYÖKKÄÄ
S: Nii mää muistan ko me on käyty läpi sitä sä sanoit että iskä oli sanonut että mee takasin
nukkumaan Mitä äidin ja iskän välillä siilo tapahtu kun sä menit sinne huoneen lähelle ja sä et kuullu sitä ääntä se ääni loppuja sit sä menit siihen ja sä näit heijät siinä ni mitä huoneessa sillä hetkellä tapailtu
A: ei mitää
S: Uskok sää Amanda et se ei oo niinku mahdollista et ko semmonen meteli ja ääni kuuluja tota
sää olet kuunnellu pitkää ettei olis tapahtunu mitää
A: Ei
S. Yy yy voi olla et sää vastustat vähän mun kysymyksiäni ettet viitti vastata niihin
A. Mitä kello on?
M: Kymmnen Viis yli kymmenen vois mennä tohon tohon kohtaan Santis meinas et se niin kun on
varmasti on ihan riittää
S: Joo o Tää on Amanda hankalaa nyt kun meil on semmonen ristiriitanen käsitys tietenkin täst
tilanteesta että että tota meidän tiedossa on ja äiti on kertonu et isä ja äiti on riidelly ja sul on
semmonen käsitys et sää et oo sitä nähnykkää tai sää et semmost muista et meil on semmonen tieto
et me varmasti uskotaan äitiä vai Marina vai usko
M: Kyl me uskota
S. uskotaan äitiä siinä et kun äiti on sanonu et heil oli riita ja heil oli kova riita ja sitä kesti pitkään
ja jos lälidetään siitä että äiti puhu totta ja äiti kertoo näi se oli kova riita tota sää kerrot nyt et sää et
oo nähny tai sää et muista et sää et tiedä siitä riidasta mul jää vähän semmonen olo et et tota että
tota jos mää Amanda kysyn et sää et halua ajatella sitä etkä halua muistaa vaikka sääkin tiedät et
sitä riitaa oli mut et tota tämmöses vähän hämmentäväs tilantees nyt tietysti ollaan et meil on eri
tieto tieto äidiltä ku suita nytte mut et ko me viel mietitään sitä kuitenkin niit tilanteita äidin mukaan siis sitä riita tilannetta et isällä ja äidillä oli riita niin muistak sää vielä tota tai yritä auttaa meit viel hei viel siinä Amanda yritä vielä muistella sitä että mitä äidillä oli et mitä vaatteita äidillä oli päällä Mitä äidillä oli päällä siilon kun äidin mukaan oli sitä riitaa?
A: En mää muista yhtään mitään mitä äidillä oli päällä

S: Suostuisik sää vähän viel kuitenkin muistiemaan sitä asiaa? Tää olis aika tärkee juttu kuitenkin miettiä. Mitä äidil oli päällä et jos sä pystyt palata pikkasen siihen tilanteeseen vielä kun sä näät äidin ja isän ku sä käyt välillä katsomassa ja tarkistamassa tilannetta. Jos sä mietit äitiä siin tilanteessa ni mitä äidil sä näät äidin päällä? Miten äiti oli pukeutunu?
A: En mää muista
S: Jos sä mietit tätä ylävartaloo mitä äidil oli tässä? Muistak sää värejä tuleek sul joku väri mieleen joku yksityiskohta siit nii mitä sää muistaisit siit mitä äidin päällä Entäs jalassa
A: PUDISTAA PÄÄTÄ äidil oli peitto päällä
S: Peitto päällä mis tilanteest sä puhut nyt
A: Siin ekast
S: Joo sä näit äidin viel siel sängyssä - vai oli peitto tähän saakka vedetty mää muistan ko sä näytit, näiksää täällä jotain NÄYTTÄÄ HARTIOITA
A: En mä muista
M: Saaks mä sanoo? Kylpytakki. Me ollaan kyl kerran kysytty oliko äidillä kylpytakki jossain
vaiheessa päällä?
S: Oliko äidillä kylpytakki jossain vaiheessa päällänsä?
A: Ei kai en tiiä ko mää en oo varma
M: Sit toinen kysymys mä olen kuunnellu sitä sitä hätänauhaa elikkä ko he soittavat hätäkeskukseen siin on yks kohta Satu sääkin olet sen kuullu mis Amanda niin kun huutaa aivan niinko hirviö kirkuu ja se on se kohta siilon kun sä mitä me ollan täälläkin puhuttu kun sä sitten niinku näkee isäs ja sä kerrot sit Amanda et sää et uskonu et se on totta elikkä se jo kertoo et siel siel on niit ääniä ollu niitä kurjia ääniä ollu mist Amanda on kertonu et hänkin on tunnistanu ja jo siinä vaiheessa niin niin äiti on siellä puhelimessa hän on muute sitä huutais jos ei olis päällä et jos oli noin kamala jälkee siin isän ja äidin makuuhuoneessa ja niin niin tota noin. Mitä sää muistat äidin pukeutumisesta? Jos siel on on tappelu ollu niin niin onko sitä verta ollu sitte äidin päällä myös?
A: En mää ainakaan nähny sitä
M: Kauhisteliks Amanda jossain vaiheessa niin et sää näit niin et äitikin on joutunu taistelemaan?
Vaan se paha olo tuliko se siitä kun sää näit miten isän oli käyny ja se huuto?
S: Mitä äidil oli päällä siilon kun te olitte siinä puhelimessa vuorotellen. ?
A: Mä en muist
S: Muistak sää mitä äidin päällä oli siilon illalla aikasemmin ennen kun nää tapahtumat edes
alko
A: En
S: Yy y niin joo Jos mennään isään hetkeks.
M: Voiks mää viel tos
S: Yy
M: Tos on mun työkaveri ketä on nyt sun äidin kans jutellu niin sun isällä oli tumma tumma
totanoin kylpytakki oliks se jossain vaiheessa sun äidin päällä siilon kun tää tapahtu?
A: En mää muista
M: Oliks sun äidillä yleensä tapana joskus ottaa isän kylpytakki?
A. PUDISTAA PÄÄTÄ
M: Hän ei ehkä.... miesten vaatteista
A: No ei oikeen
M: Niin Mut joskus kylpytakki voi olla semmonen et miehillä ja naisilla on sama malli. Oliks sun
iskällä kylpytakki yleensä kotona päällä?
A: No eik kai en mää muista mut mä veikkaan et ei ollu
S: Yy
M: Tossa mun työkaveri ketä sun äidin kans on nyt jutellu enemmän kun mitä me on sun kans
paljon paljon enemmän kertoo et sun äiti sanoo että valastusta on ollut elikkä sit olis pitänyt näkyä oikein hyvin. Mitä sää voit kertoa se niinkun et valaistus et niinkun tiedäk sää mitä valaistus tarkottaa? Mitä sää voit kertoa siinä et et pitiko Näkykö siellä hyvin? Kaikki sun havainnot?
A.: No kai jossain johtaa ainakm näky
M: Missä se jossain kohtaa
A: En mä tiä
M: Mitä sää niinko täst tapauksest muistat parhaiten? Mikä olis semmonen niinkun päällimmäinen juttu?
A: Iskä
S: Mitä iskästä muistat
M: Mä uskon et meillä ei ainakaan oo
S: Mitä sää muistat..
M: Onko vielä jotain semmosta
S: Amanda mitä sää jäit miettimään?
A: Iskää
S: Yy Kerro siitä mitä sää ajattelet
A: ITKEE Kuollutta iskää
S: Yy Nääk sää siin nyt silmissäs jotenkin. Ook sä voinu nyt puhua jonkun kanssa näistä?
A: En mä haluu
S: Siel pienten lasten vastaanottokodissa on käyny varmaan sieltä Tyksistä niitä psykologi on
ainakm käyny ja joku muulein on käyny on myös. Näist olis Amanda hyvä puhua vaikkei haluakaan ja tota mitä enemmän sä pystyt kattelee niit asioita miten ne oikeesti tapahtu ja niinkun niinku ne on on ollu ne asiat ni sen parempi mut tietysti vähitellen et vaikka se on pelottavaa ja se tuntuu ahdistavalta ja kauheelta niin kuitenkin niitä asioita on hyvä ajatella. Mää tarkotan et pitäisi kaikenlaisia mietti mut et jatkossa
A: En mää haluu
S: Yy nii i Miten sää ajattele et sää tulet selviimää tän asian kans, sä et tiedä. Sää kerroit siilon
aikasemmin et sää näit viikottain unia näistä
A:Yy
S: Nääks edelleen?
A: No vähän vähemmän
S: Yy Joo o mää puhun nyt Marinan kans hetken. Niin tota mä miten nyt vaan lähinnä sitä että että
tota et mää uskon et Amanda mielessä on näit asioita enemmän kun mitä hän pystyy kertomaan
niinkun ja muistikuvia on todellisuudest niinkun enemmän kun mitä hän pystyy kertomaan mutta
tota ja että hän sen takia jättä kertomaan että hän nyt jotenkin ei haluais et ei yksin kertaisesti vaan
haluais tai viiteis tai muuten vaan haluais et se on vaan tosi vaikeeta et tota et jos täs nyt on koko
ajan käydään läpi uudelleen ja uudelleen ja kysellään ja kysellään ja niin se hiukan menee tietysti
sillai vaan sekavammaks
M: Joo en mä usko et tarvii enää kysellä et et niinko Amandalle on kerrottu että ko hätä puhutella
ei se niinkun ollu mikään ratkaseva tekijä meil on ollu nää asiat aika pitkälti tiedossa jo ennen mut
koska hän on ollu siellä paikalla ja ja hän on nähny ja nyt vielä kun äiti on kertonu mitä siellä on
tapahtunu mitä hän muistaa niin totta kai me halutaan sitä Amandalta vielä kysyä
S: Nii
M:Et muistaako hän samoja asioita sieltä mutta onlian se monta kertaa et ollaan oltu samassa talossa ollut mut ja ja sama tapahtuma ja siel on ollu niin ei kaikki nää asiat samalla tavalla tai ei koe eikä tunne eikä tietenkään niit tarvi enää kysellä kyl tää nyt menee
S: Amanda tietää nyt et äiti on puhunut niistä ja kuvannu niit tilanteita ja muuta ja Amanda on siit
huolimatta vaikee ite muistaa niitä tapahtumia
M: Sanotaan näin et äiti on kertonu on sitten ihan asioita mitä hän ei ihan tarkkaan niinkon muista
mutta koska hän on aikunen ja Amanda on ollu siilon 9 vuotta niin just niinko sää sanot tiedät sen
paremmin niin äiti niinkö pystyy tajuumaa et tää on et se on pakko olla näin koska lapsi ei ei haluu eikä nää niit. Mutta mun mielestä ihan hienoa et et tää on menty läpi niin monta kertaa et et nyt sitten varmasti viimenen ja niinko Satu sano et miten tästä sitten eteenpäin et pitää keskittyä muihin asioihin et ehkä se on kurja asia mut tai se on kurja asia mutta mä uskon et se voi olla myös helpotus et se on niinko hoidettu se seuraa vielä rankempana mukana kun tässä vaiheessa. Ja nyt äiti pääsee tänne näin lähemmäs . Sä kysyin tossa että voiko vankilassa tavata totta kai voi.
S: Eikä tätä Amanda näitä kysymyksiä mitä sulle on esitetty niin ei sen takia jotenki et äidin niinkun äitiä vastaa vaan nimenomaan äidin puolestakin et selkeemmin saadaan tietää mitä oikeesti on tapahtunu ni se on kaikkien etu se on äitinkin etu. Et sen takia näit on edelleen tarkisteltu jotta poliisille syntyis mahdollisimman tarkka kuva mitä on oikeesti tapahtunu ja se on viimekädessä äidinkin etu. Kun hänen asiaansa sitte ajetaan siellä eteenpäin ja selvitellään sitä koko juttua. Ymmärräk sää sen?
A: Joo
M: Mä voin vielä semmost poliisi tutkinnasta sen verran niinko kertoa et poliisin on oltava
objektiivinen. Tiedäks mitä objektiivinen on? Se varmasti mäkään sen tiennyt ennenko mää
menenin poliisiin mut mä opin. Se on semmonen et meidän täytyy aina miettiä et mikä asiat et
niinku puhuun niinkun sun äitiä vastaan mut myös mitkä asiat hänen puolesta. Et me ei voida
niinkun vetää kotia päin et meidän täytyy niinkun miettiä asiat niinku molemmilta kantilta et ei voi
niin sokeesti vaan mennä et varmasti on näin. Vaan vaan tää on just niinkö Satu sano et se on myös
sun äidin puolesta niinko asoita Suomessa pitää pitää niinko kaikki ottaa sitten huomioon ei vaan
niitä saa niiko asiat näyttämään huonosti vaan myös ne asiat mitä taas niinkö lieventävät tätä
tapahtumaa. Ja sitten myös tossa kun me tiedetään että sun iskä ja äiti on riidellyn niin se riita on
ollu ihan semmosist asioista mikä monessa perheissä riidellään ihan niinkun pienistä asioista joskus vaan sitten niinkun lyö yli mut se riita on ollu pienest asiasta mut se joskus sitten tullu senimonen olo äidin kans varmasti jutteli mut nyt on varmasti kaikkeen tärkein et saadaan täst arjesta kiinni ja elämä eteenpäin niin kuitenkin koko perhe kaikki tarvitsette toisianne tavalla tai toisella
S: Onks sul kysyttävää?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ Mitä kello on?
M: Onks tei ruokailu kohta? Puol kakstoista tulee kohta
S: Mitäs sä kelloa kysyt jatkuvasti onks jotain tapahtumassa?
A: Ei kai
S: Mitäs täst eteenpäin nyt vielä sitte? Mitä tähän päivään on kuulunut? Sää Sul on reppu mukana. Ook sää viel lähössä täst
A: Kouluun
S: Lähet kouluun
M: Mää vien
S: Pärjääk sää siellä koulussa nyt tämän jälkeen?
M:
S: Pystyt keskittyy muihin asioihin? Onks siellä koulussa mennyt nyt kaikki hyvin Oottekste saanu
rauhassa ajatellaan nyt sua ni ensisijaisesti ook sää saanu olla rauhassa et kaverit on ihan
käyttäytynyt asiallisesti ja ei oo mitään kiusaamista ollu. Eikä kukaan tuu kyselemään liikaa siellä et
saat olla sillai normaalisti koulussa. Muistathan sä sen jos jotain tapahtuu et esimerkiks koulussa tai
et sua kohdellaan jotenkin ikävästi tai ruvetaan kyselee tai painostaa tai kiusaa et sää viitsi kertoo
siilon jollekin aikuiselle koulussa opettajat, rehtori, terveydenhoitajat sitä varten ja
vastaanottokodissa henkilökunta et jollekin aikuiselle pitää kertoo jos jotain tapahtuu et sua
loukataan näillä tai jollakin muilla asioilla mut et esimerkiks tällä. Okei
A: NYÖKKÄÄ
M: Amandalla on sul on hirvee määrä ihmisiä ko välittää sinusta. Ja niin kaikki nää mitä Satu sanoi
niin kaikki on tietosia tietosia enemmän tai vähemmän et mitä sää olet käyny läpi ne on kaikld sun
tukena sit jos tulee semmonen olo et täytyy kääntyä herjan puoleensa.
S: Mut sit täytyy pystyy ottaa myöskin apu vastaan et toinen puoli voi aina vaan tarjota sitä mut pitää pystyy otta sitä vastaan mut aika sit näyttää miten ne asiat täst järjestyy. Ollaaks me sit valmiit lopettamaan?
M: Joo Kelloo on kysytty niin monta kertaa nii
A: Kaks
M. Kaks kertaa
S: Siis sää lähdet viemään vai?
M: Joo mää lähden mää kysyn jos Anne lähtis tost mukaan
S: Mä luulen Amanda et mää en nää sua enää tämän jälkeen taas mää oluulen niin mut mut tota
tietenkin se on todennäköstä et mää en nää sua että mä toivotan sulle kaikkee hyvää ja toivotaan et
asiat järjestyy parhain päin, hei
A: Joo
1:19:30

PS
Sen jälkeen kun Satakunnan KO on määrännyt kaikki Ulvilan surman kuulustelut salaisiksi voin julkistaa vain omat muistiinpanoni, jotka on tehty KKO:n arkistossa julkisten asiakirjojen erusteella.